Viime aikoina olen osallistunut keskusteluihin erilaisissa tilaisuuksissa ja kokoontumisissa. Mukana on ollut ikäisiäni kouluttautuneita ja työssäkäyviä ihmisiä. Mistä he puhuvat, no siitä mitä he haluavat ja mitä aikovat ostaa seuraavaksi. Kuluttaminen on ilmeisesti joko helppo puheenaihe tai sitten ihmiset ihan oikeasti haluavat vain ostaa, ostaa ja ostaa. Aika usein tyydyn seuraamaan hiljaa vierestä näitä keskusteluja, mutta joskus on kiva kertoa oma ajatus, siis se etten aio hankkia tätäkään puheenaiheena sillä hetkellä olevaa tuotetta. Ihmiset menevät tästä ihan oudoiksi, he alkavat hullunlailla perustelemaan sitä miksi heidän (ja myös muiden) on aivan välttämätöntä ostaa se tuote ja vetävät muut samanmieliset mukaan niin että jään mielipiteineni yksin. On ilmeisen outoa jos ei halua koko ajan ostaa kaikkea mahdollista mitä keksitään myydä.
Tässä muutamia yleisimpiä asioita joita muut ovat viime aikoina himoinneet, minä en:
- Uusi auto, itse mietin kuumeisesti kuinka pääsisin omastani eroon
- Uusia vaatteita koska vanhat on jo pois muodista, itselläni on koko kaappi täynnä ehjiä vaatteita ei tarvitse siis vaivautua.
- Uusia meikkejä, ainakin kynsilakka, meikkivoide, hajuvesi ja aurinkovoidetta. Minä pysyttelen varjossa ja kynnet saa olla ihan naturel.
- Kännykkä. Pakko saada uusi, edellinen on jo vuoden vanha ja siinä ei ole nopeinta webbiliittymää. Tunnustetaan olen harkinnut tätä itsekin, tosin ihan perusmallia. En kuitenkaan siksi että pitäisi päivittää uudempaan vaan koska kuulokkeessa on välillä omituista rätinää, toivottavasti kuitenkin pärjään nykyisellä vielä tovin.
- Muu elektroniikka kuten televisio, tietokone ja pelikonsolit. Jätän väliin nämäkin, ovat epäkäytännöllisiä kasvimaalla.
- Matka, "Oltiin talvilomalla Thaimaassa ja tää kevät on ollut niin rankka että mietittiin miehen kanssa kesälomaksi jotain kivaa reissuu, mut ei osata päättää mentäiskö tänä kesänä Kreikkaan vai Italiaan". Suomessa on kesällä lämmintä (ainakin lämpimämpää kuin talvella) ja aurinkokin paistaa läpi yön, enkä ole edes viitsinyt stressata viime aikoina.
- Jää rahaa säästöön, voi hymyillä matkalla pankkiin
- On aikaa. Aika usein minulta kysytään miten ihmeessä ehdin tehdä kaiken sen mitä vapaa-ajallani puuhailen. Ajankäytön tehokkuuden lisäksi minulla menee todella vähän aikaa ostoksiin, kun en luuhaa shoppailemassa.
- Ei tarvitse hävittää tavaraa. Muut tuskailevat myös sitä kuinka heidän pitäisi taas raivata kaappeja, varastoa, lastenhuone, minun ei tarvitse kun ei ole mitä raivata.
- Luonto säästyy ja saa hyvän omantunnon.
Ystävätär kehui takkiaan miten se oli ollut tosi kallis ja siksi laadukas, oli jo seitsemättä vuotta käytössä. Olin hiljaa vieressä Halpahallin kahdeksan vuotta vanhoissa farkuissa ja jonkun marketin kymmenen vuotta vanhassa takissa. Molempien ostohinta yhteensä 30€, olivat nähtävästi kestäneet ihan yhtälailla.
Olenko planeetallani ihan yksin vai missä ovat kaikki muut kulutuskriittiset ihmiset?
